Tyhy ja yhteinen kokemustieto – miksi yhteinen kokemus tekee työyhteisölle sen, mitä pelkkä johtaminen ei voi

Tyhy ja yhteinen kokemustieto – miksi yhteinen kokemus tekee työyhteisölle sen, mitä pelkkä johtaminen ei voi

Kili ja ihminen keväisessä luonnossa Tyhy-päivässä – yhteinen kokemus vahvistaa luottamusta ja yhteistä ymmärrystä

Tyhy-päivä mielletään helposti “hyvinvointipäiväksi”, joka tuo tauon arkeen. Se voi olla sitäkin, mutta parhaimmillaan Tyhy on paljon enemmän. Se on tapa rakentaa työyhteisöön yhteistä kokemustietoa.

Ja juuri se on asia, jota ei voi saada pelkästään työn arjessa, palavereissa tai johtamisen työkaluilla.

Kokemus ei ole sama kuin kokemustieto

Kokemus on se, mitä tapahtuu meille. Se on hetki, tunne, havainto, kohtaaminen. Kokemustieto syntyy vasta, kun kokemusta pysähdytään tutkimaan ja sanoittamaan yhdessä niin, että siitä tulee vastuullisesti jaettavaa tietoa. Kokemustieto ei ole “minun tarinani” vain minulle, vaan yhteiseksi jaettavaa ymmärrystä siitä, mitä työssä tapahtuu ihmisille ja suhteille. Tyhy-päivän ydin ei siis ole vain tekeminen, vaan se, että tekeminen muutetaan yhteiseksi ymmärrykseksi.

Miksi yhteinen kokemustieto on työyhteisölle niin tärkeää?

Työyhteisössä on aina paljon ns. ”hiljaista” tietoa, jota ei näe tilastoissa, exceleissä tai tehtävälistoissa. Se tieto elää arjen pienissä hetkissä:

  • missä kohtaa kuorma kasvaa huomaamatta,
  • milloin joku jää yksin,
  • miten yhteistyö oikeasti sujuu, kun on kiire,
  • mitä ei sanota ääneen, vaikka se vaikuttaa kaikkeen.

Kun työyhteisö saa yhteisiä kokemuksia ja niihin ohjatun reflektion, syntyy yhteistä kokemustietoa. Se tuo mukanaan asioita, joita moni työyhteisö kaipaa, mutta joita on vaikea pelkillä päätöksillä tuottaa todeksi.

Se tuo parhaimmillaan:

  • luottamusta: “me voidaan puhua tästä”,
  • empatiaa: “ymmärrän paremmin, miksi toinen toimii noin”,
  • yhteisöllisyyttä: “me ollaan samassa veneessä” ja
  • jaettua vastuuta: kuorma ei jää yksittäisten ihmisten kannettavaksi.

Yhteinen kokemustieto antaa tarinoita numeroiden taakse

Monessa organisaatiossa seurataan hyvinvointia erilaisilla mittareilla. Mitataan sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta, NPS:ää, työtyytyväisyyttä, asiakaspalautetta. Ne ovat kaikki tärkeitä, mutta ne eivät yksin kerro, mitä arjessa tapahtuu. Yhteinen kokemustieto tuo tarinoita numeroiden taakse.

Se auttaa ymmärtämään:

  • Mitä mittarit “tarkoittavat” juuri meidän työssä?
  • Mistä kuormitus oikeasti syntyy?
  • Mikä auttaa palautumaan ja mikä ei?
  • Mikä on meidän yhteinen suunta, kun paine kasvaa?

Kun työ ei jää vain yksittäisten työntekijöiden kokemuksiksi, vaan siitä syntyy yhteinen ymmärrys, työyhteisö alkaa toimia enemmän “yhtenä järjestelmänä” kuin yksittäisinä selviytyjinä.

Miten Tyhy-päivä vähentää stressiä ja jakaa kuormaa?

Stressi ei synny vain työmäärästä. Se syntyy myös siitä, että ihminen jää yksin kokemuksensa kanssa. Sisäinen puhe voi silloin kuulostaa esimerkiksi näiltä lauseilta: “Tämä on vain minun päässäni” tai “En voi sanoa tästä”.

Ohjauksellinen Tyhy-päivä voi vähentää stressiä, koska se:

  • tekee näkyväksi sen, mikä kuormittaa,
  • antaa yhteisen kielen puhua kuormasta ilman syyllistämistä,
  • rakentaa yhteisiä toimintatapoja arkeen,
  • lisää samaistumista: “en ole ainoa” ja
  • tuottaa positiivisia kokemuksia, jotka kantavat arjessa.

Kun kuormaa jaetaan ymmärryksen tasolla, kuorma kevenee myös kehossa ja mielessä.

Miksi yhteinen kokemus ei synny “vain töissä”?

Työarki on täynnä rooleja, kiirettä ja oletuksia. Silloin moni asia jää tekemisen alle.

Yhteinen kokemus syntyy helpommin, kun:

  • ympäristö muuttuu (pois arjen rutiineista),
  • tekeminen on yhteistä ja konkreettista,
  • mukana on ohjattu reflektio, joka muuttaa kokemuksen kokemustiedoksi ja
  • ilmapiiri on turvallinen ja osallistuminen tapahtuu omien rajojen mukaan.

Siksi Tyhy-päivä voi tuoda työyhteisöön sellaista yhteistä ymmärrystä, jota ei synny pelkästään kehityskeskusteluissa tai johtamisen prosesseissa.

Tyhy, joka jää arkeen eli mitä kannattaa sopia lopuksi?

Jotta yhteinen kokemustieto ei jää “yhdeksi hyväksi päiväksi”, lopuksi kannattaa aina tehdä pieni yhteenveto:

  • Mitä opimme itsestämme ja toisistamme?
  • Mitä haluamme vahvistaa ?
  • Mikä on yksi konkreettinen toimintatapa, jonka viemme arkeen?
  • Miten pidämme tämän elossa (kuka muistuttaa, milloin palataan)?

Yhteinen kokemustieto on arvokasta vasta, kun se alkaa näkyä arjen valinnoissa.

Haluatko rakentaa työyhteisöön yhteistä kokemustietoa?

Jos etsit Tyhy-päivää Joensuun seudulle tai Pohjois-Karjalaan, ohjauksellinen Tyhy-päivä Kontiolahdella voi olla juuri se pysähdys, jossa yhteinen ymmärrys vahvistuu ja kuorma alkaa jakautua.

Pyydä tarjous: kerro ryhmän koko, tavoite ja toivottu ajankohta, niin ehdotamme sopivaa kokonaisuutta. Tai vaihtoehtoisesti varaa aika maksuttomaan kartoituskeskusteluun.

Jos työyhteisössä on samaan aikaan käynnissä muutos ja kuorma kasvaa, kirjoitin myös siitä, miksi muutoksen johtaminen vaatii osaamista ja järjestelmällisyyttä: TASO ja muutosjohtaminen.